Käytämme evästeitä taataksemme parhaimman käyttökokemuksen verkkosivustomme vierailijoille. Jatkamalla sivuston selaamista hyväksyt evästeidemme käytön.
Salli evästeet Kiellä evästeet 		evästekäytäntömme
Evästeiden salliminen mahdollistaa verkkosivuston paremman toiminnan. Salli evästeet evästekäytäntömme

MITEN PARISTOT VALMISTETAAN?

MITEN PARISTOT VALMISTETAAN?

Vaikka emme tule niitä usein ajatyelleeksi, paristoja löytyy useasta eri arkipäivän laitteesta. Kaukosäädin, seinäkello tai lelut toimivat päivästä toiseen – mutta miten niiden sisällä olevat pienet voimanpesät oikein tehdään? Tutustuimme VARTA-tuotantoon Dischingenissä ja esittelemme teille tässä ja seuraavassa numerossa eri tuotantovaiheet:
VAIHE 1: TERÄSSÄILIÖ
VARTA valmistaa lähes miljardi paristoa vuodessa. Ensimmäinen tärkeä elementti tuotannossa on terässäiliön valmistus alkalipariston sylinterimäisen perusmallin muotoon ja haluttuun paristokokoon (AA, AA, jne.)
VAIHE 2: KATODIRENKAAT
Sillä välin kun säiliötä muotoillaan, tuotantohenkilö (kuvassa oikealla) sekoittaa yhteen mangaanidioksidia (pyrolusiittia), grafiittia eli hiilikuitua ja elektrolyyttiä saadakseen aikaan mustaa rakeista materiaalia. Tuotannon seuraavassa vaiheessa rakeinen materiaali prässätään hopeisiksi mattarinkuloiksi kennojen valmistuslinjalla. Yhteen terässäiliöön menee aina neljä tällaista rinkulaa.


VAIHE 3:
Avoimet terässäiliöt asetetaan ympyränmuotoisille liukuhihnoille kokoamislinjalle siirtämistä varten. Paperinauha rullataan pieneksi putkeksi ja sineitöidään pohjasta – tätä paperista putkiloa käytetään erottimena ja se asetetaan hopeisten mattapintaisten katodirinkuloiden sisäpuolelle.
VAIHE 4: NESTEMÄINEN ELEKTROLYYTTI
Erottimen asettamisen jälkeen paristokenno täytetään elektrolyytillä. Se imeytyy noin 20 minuutissa erottimena toimivaan paperiin ja katodirinkuloihin. Tuotantohenkilökunta seuraa tätä prosessia (kuva vasemmalla)


VAIHE 5: SINKKIGEELI
Sillä välin kun nestemäinen elektrolyytti imeytyy erottimeen, sinkkijauhe ja kaliumhydroksidiliuos sekoitetaan yhteen. Niitä sekoitetaan 10 minuutin ajan kunnes niistä saadaan vaaleansininen tahna, sinkkigeeli. Geeli muodostaa pariston anodin, jolla täytetään erottimen sisus.

VAIHE 6: VIRTAA KERÄÄVÄ NAULA
Pariston pohja valmistetaan asennusprosessin esivaiheessa juottamalla jännitteen keräävä naula metallilevyyn ja kiinnittämällä se muovitiivisteeseen. Metallilevy toimii negattivisena napana. Tämä valmis pohjaosa siirretään tuotantolinjalle, jossa se liitetään täytetyn pariston sinkkigeelianodiin. Paristo suljetaan ja sinetöidään taittamalla terässäiliön yläreuna siihen liitetyn pohjan yli.
VAIHE 7: PAKKAAMINEN
Valmiit mutta vielä ihan paljaat paristot kerätään tuontantolinjalle lavoihin, joihin pinotaan jopa 850 pariston laatikoita. Robotti, jota tuotantohenkilökunta kaikella rakkaudella kutsuu lempinimellä Yrjö, siirtää laatikot liukuhihnalle pakkausprosessia varten.

Seuraaavassa vaiheessa paristoihin laitetaan etiketit ja ne asetellaan liukuhihnalla toisen robotin avulla myyntipakkauksiinsa eli niin sanottuihin kuplapakkauksiin.

Paristoilla onkin siis jo pitkä matka takanapäin ennen kuin päätyvät kaupan hyllyille ja ostoskoreihimme. Vaikka paristot ovatkin pieniä, tarvitaan niiden valmistukseen yllättävän monta eri vaihetta.

MITEN PARISTO TOIMII?

Miten paristo tarkalleen toimii? Ja mistä kaikki se energia tulee?
PARISTON SISÄINEN TOIMINTA
Terässäiliö muodostaa pariston kuoren, joka pitää sisällään eletrodit, anodin (negatiivinen liitäntänapa) ja katodin (positiivinen liitäntänapa). Katodi koostuu hopeanvärisistä mattapintaisista renkaista, jotka ovat valmistettu mangaanidioksidista, hiilikuidusta ja elektrolyytistä. Anodi on erottimen sisällä oleva sinkkitahna. Erotin pitää elektrodit erossa toisitaan oikosulun välttämiseksi.
Mitä tapahtuu pariston ja laitteen välillä?
Kemiallinen reaktio anodissa vapauttaa elektroneja, jotka kulkevat vaaditun jännitteen mukaisena sähkövirtana negatiivisesta navasta positiviiseen napaan ja ajautuvat seuraavaan sähkökemialliseen reaktioon katodin kanssa. Täten energiaa virtaa anodista katodiin ja tämä virtaus saa taskulmapun loistamaan. Mitä enemmän elektroneja on käytössä –ja mitä nopeammin ne liikkuu- sitä suurempi on jännitteen virtaus. 

On vaikea kuvitella mitä kaikkea pienen pariston sisällä tapahtuukaan. Tarvitaan useita sähkökemiallisia reaktioita, jotta paristo voi tuottaa virtaa.
Mitä paristossa tapahtuu?
Sähkövirta elektronien muodossa alkaa virrata ulkoisessa virtapiirissä kun laite, esimerkiksi taskulamppu on päällä. Tuolloin anodi ja katodi alkavat reagoida keskenään ja niiden välillä kulkee sähköinen lataus. Sisäinen virtapiiri on valmis, kun tässä reaktiossa katodissa tuotetut hydroksidi ionit virtaavat anodiin ionivirran muodossa.